HISTORIA

Yrjö Kajava oli anatomian professori sekä antropologi. Hän oli kiinnostunut oman aikansa hengen mukaisesti myös rotututkimuksesta. Historiamme laajin fyysisen antropologian tutkimus pistettiin alkuun hänen aloitteestaan. Muun muassa lappalaisten hampaat, suomalainen naistyyppi, 20 000 ruotusotilaan arkistotiedoista koon kehityksen määrittäminen kuului hänen tutkimustensa piiriin.

Ylioppilaskunnan puheenjohtajana ja tiedemiehenä Kajava edusti isänmaallista linjaa. Selvittämällä väestön ominaisuudet luotiin kansallista identiteettiä ja siten suomalaiset pyrkisivät täyteen itsenäisyyteen.

Kajava kuului useisiin suomalaisiin ja ulkomaisiin tieteellisiin seuroihin ja yhdistyksiin ja samanaikaisesti toimi monen asian hyväksi. Hänen laaja tutkimustyönsä pani alulle tutkimussarjoja ja loi yhteyksiä ulkomaiden kollegoihin. Hänen suomenkieliset perusteoksensa toivat käyttöön suuren joukon uusia suomalaisia termejä.

1918 Lahdessa toimi SPR:n luvalla hänen johdollaan sairaala, jossa oli neljä vuodepaikkaa ja leikkaushuone. Helsingin kirurgisessa sairaalassa Kajavan apuna leikkauspotilaiden hoitajina toimivat hänen kouluttamansa hoitajat. Hänellä oli yksityinen yleishermoratakoulu, jossa opetus oli hyvin yksikohtaista ja perusteellista. Koulutus kesti 2v 8kk.

Tohtori Kajava kuvassa oikealla sairaalansa pihalla Hollolassa vuonna 1918

Anna-Kaarina Hölttä

Kajavan yleishermoratahieromakoulun käynyt hoitaja

8.12.1905 - 3.2.2004

Kaarina (o.s. Rossi) syntyi Saarijärvellä Pylkönmäellä. Isä oli italialainen ja äiti keskisuomalainen. Isä kuoli Kaarinan ollessa viisivuotias.

Isän veli oli perustanut USA:han sairaalan. Tavattuaan matkallaan euroopassa prof. Kajavan hän pyysi tätä kouluttaimaan kaksi hoitajaa avukseen San Fransiscoon. Niinpä Kaarina aloitti serkkunsa kanssa opiskelun prof. Kajavan hieromakoulussa. Serkun menehdyttyä kesken opiskelun Kaarina päätti jäädä Suomeen. Hän toimi kirurgisessa sairaalassa hoitajana ja hierojana.

Monien elämänvaiheiden jälkeen hän muutti Lappenrantaan, missä maatalon emännän töiden ohella jatkoi hierontatyötään. Vuonna 1984 Kaarina tapasi Liisa Purosen ja tästä alkoi kajavaterapeuttien koulutus vuosikymmenten tauon jälkeen.

Muistamme Kaarina Höltän positiivisena, elämänmyönteisenä ihmisenä, joka halusi vilpittömästi auttaa kaikkia ja jakaa saamaansa tietoa eteenpäin. Väsymättä hän opetti ja ohjasi, iloiten jokaisesta oppilaasta.

Liisa Puronen

Kajava-terapian opettaja

Olen peruskoulutukseltani mielisairaanhoitaja. Toimin aluksi mielenterveystyössä, sekä sairaalassa että avohoidossa. Melko pian kiinnostuin ns. vaihtoehtolääkinnästä ja hakeuduin lymfaterapeuttikoulutukseen. Kävin useita peruskursseja. Pitemmät koulutukset hankin vyöhyketerapiassa ja osteopatiassa.

Etsiskelin Suomen kansanlääkinnästä jotain omaan kulttuuriimme sopivaa. Tapasin Kaarina Höltän 1984. Hän opetti minulle Kajava-terapian siten, että meillä oli asiakkaita, joita yhdessä käsittelimme. Työn ohessa hän luennoi.

Olimme Kaarinan kanssa esittelemässä terapiaa lääkintöhallituksessa vuonna 1985. Heidän neuvojensa mukaan aloitin yksityisen koulutuksen. Samoihin aikoihin tapasin Kajavan tyttären, joka antoi oikeuden käyttää isänsä nimeä tässä terapiassa.

Koulutuksen aloitin pienimuotoisena omassa hoitolassani, josta ensimmäiset Kajava-terapeutit valmistuivat vuonna 1986. Vuonna 1995 koulutus siirtyi Perheniemen evankeliseen kansanopistoon. Perheniemen opistossa tarjoutui opiskelijoille mahdollisuus opiskella myös luontaislääketieteen yleisopintoja, jotka ovat kuuluneet koulutukseen LKL:n suositusten mukaisesti. Koulutus oli osin lääninhallituksen rahoittamaa ammatillista lisäkoulutusta.

Prof. Kajavan anatomis-fysiologinen terapia on hyvä kattava hoitomuoto, jota suosittelen ennaltaehkäisyyn sekä erilaisiin kipu- ja särkyoireistoihin.